Suomi Finland 100

Kirjaviinikerho est. 2011

Suomalaiset valitsivat Arabian rakastetut kuviot Suomen itsenäisyyden eri vuosikymmeniltä.

Esteri – Uusi astiasarja Arabian rakastetuilla kuvioilla.

Koristesuunnittelija Esteri Tomula suunnitteli aluperin vuonna 1973 Esteri kuvion Arabian 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Nyt kuvio koristaa moderneja muotoja viidessä osassa.

Sarjan muki esiteltiin jo vuoden 2017 alussa osana Arabian Suomi100-juhlavuoden mukikokoelmaa. Mukikokoelma käsittää kymmenen mukia, joiden kuviot ovat peräisin Suomen itsenäisyyden eri vuosikymmeniltä. Esteri edustaa kokoelmassa 70-lukua. Vuoden 2018 alusta alkaen muki on valikoimissa ilman Suomi 100 -juhlavuoden 2017 pohjaleimaa.

Nostalgiaa Esteri-sarjassa edustaa tarjoilualusta. Sen muoto on identtinen aikaisempien Arabian posliinisten leikkuulautojen kanssa. Ne olivat suosittuja erityisesti 1950–1970-luvuilla ja toimivat kätevyytensä lisäksi myös keittiön koristuksina.

 

Esteri-kuvio keräsi juhlavuoden kokoelman suunnitteluvaiheessa toteutetussa yleisöäänestyksessä suuren suosion: siitä pitivät niin nuoret kuin vanhat ja niin miehet kuin naiset.

Tutustu Esterin tarinaan ja muihin Arabian Suomi100-juhlavuoden mukitarinoihin alla.

Katso Esteri-astiat täältä  Katso kaikki mukit täältä
  • Isak 1914

    Katso video

    1900-luvun alussa Arabialla valmistettiin monia jugendvaikutteisia, pelkistettyjä ja sulavalinjaisia reunaornamentteja. Koristeet nimettiin miehekkäästi Adolf, Arne, Henrik, Into, Isak, Jalo, Jonas, Kullervo, Oiva ja Toivo. Myös suomalainen kasvisto pääsi tuolloin aiheiksi kuparipainokuvilla toteutettuihin koristeisiin. Yksi niistä oli Isak.

  • She-fo 1926

    Katso video

    Greta-Lisa Jäderholm-Snellman (1894–1973) toimi keramiikkataiteilijana Arabiassa vuosina 1921–1937. Hänen sanotaan olleen Arabian koristemaalauksen luoja. Pariisissakin useaan otteeseen asunut Jäderholm-Snellman toi Arabian astioihin 1920-luvun klassismin ja art decon henkiset, hillityt ja geometriset koristeet.

  • Myrna 1937

    Katso video

    Myrnan äiti on taiteilija Olga Osol (1905–1994). Hän nimesi astiastonsa amerikkalaisen elokuvanäyttelijän, 1930-luvun supertähden Myrna Loyn mukaan. Runsas ja aito kultaus alkuperäisen kupin ja lautasen reunassa sekä filmitähden nimi toivat ripauksen ylellisyyttä Arabian astiasarjaan. Kansa rakastui Myrnaan ja se oli tuotannossa vuoteen 1994 saakka ja senkin jälkeen satunnaisesti.

  • Suomen kukka 1941

    Katso video

    Vuoden 1941 koristeuutuutta esiteltiin sanoin “Suomen Kukan koruton kauneus tuo mieleemme oman maamme ja sen, mistä tunnetaan Pohjolan kansa. Kaikessa vaatimattomuudessaan on Suomen Kukka kaunis ja vahva, mutta samalla myös siro ja sopusuhtainen”. Suomen Kukka koristi vuosina 1941–1956 ja 1966–1968 ruoka- sekä kahvi- ja teeastiastoa.

  • Hattara 1954

    Katso video

    Arabian koristelija Raija Uosikkinen (1923–2004) sai suunniteltavakseen koristeita Kaj Franckin uudelle astiastolle 1950-luvun alkuvuosina. Hattara oli näistä yksi tunnetuimpia ja se myös palkittiin kultamitalilla Yhdysvalloissa 1961. Uosikkisen laaja tyyliasteikko sekä valmistus- ja koristelumenetelmien perinpohjainen tuntemus antoivat keinot luoda laajan kirjon koristeita, joilla esineiden ilme muuttui omanlaisekseen.

  • Pastoraali 1965

    Katso video

    Arabian pitkäaikaisen ja tuotteliaan koristesuunnitelijan, Esteri Tomulan (1920–1998), käsialan yksityiskohtainen runsaus tulee hyvin esille 1960-luvun lopun Pastoraali-sarjassa. Siinä näkyy ihmishahmoja kasvimaailman seassa. 60-luvun uusi silkkipainotekniikka mahdollisti myös kirkkaat värit, joista Pastoraali-koristeeseen on valittu sininen.

  • Esteri 1973

    Katso video

    Arabian kauniimman arjen suunnittelussa 1960–1970-luvuilla oli mukana monia Esteri Tomulan (1920–1998) rakastettuja koristeita. 1973 Tomula suunnitteli oman koristeen Arabian tehtaan 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Kuppia ja lautasta peittävä kukkaornamentti sinisenä tai ruskeana sai nimekseen Esteri. Se oli tuotannossa vuoden 1973.

  • Timbua 1987

    Katso video

    Amerikkalainen kuvataiteilija ja muotoilija Howard Smith (1928–) muutti Suomeen 1962 ja toimi Arabiassa vierailevana taiteilijana useita vuosia. Smithin taiteen tyypillisiä piirteitä ovat kirkkaat värit ja selkeät muodot, erityisesti mustan ja valkoisen yhdistelmät. Timbua-koristeen lähtökohtana olivat hieroglyfit.

  • Bebop 1992

    Katso video

    Heikki Orvola (1943–) on toiminut Arabian taideosastolla vuodesta 1987. Orvola suunnitteli samaan muotoon erilaisia koristeita, joita yhdisti musiikki: Blues, Balladi ja Bebop. Jazzin repivätyylisestä bebopista syntyi 1992 kahvi- ja teeastiasto Bebop, joka oli kauttaaltaan kultakoristeltu ja edusti luksusta ja 90-luvun tyyliä.

  • Huvila 2017

    Katso video

    Heini Riitahuhta (1975–) tuli mukaan Arabian Taideosastoyhdistykseen 2003. Huvila on kukka-aihe Riitahuhdalle ominaisella piirrostyylillä. Se on fiini ja hienostunut koriste, joka heijastaa 1920-lukulaista henkeä kuten Huvilaan kuuluu. Käsivarapiirto modernisoi tunnelman juhlavuoteen 2017.